Viestinnän ja vallan johtaminen

Viestinnän ja vallan johtaminen

Tällä kertaa luennon aiheena oli viestinnän ja vallan johtaminen. Vierailijana luennolla oli Yliopiston lehtori Helena Kantanen. Heti alkuun henkilökohtainen näkemykseni viestinnästä perustui organisaatioiden sisällä olevien ryhmien väliseen kommunikaatioon. En itse ollut ajatellutkaan, kuinka laaja käsitys käytännössä viestintä on. Viestintä sisältää kuitenkin eri osastojen informaation vaihtamisen lisäksi ideoiden, tunteiden, ajatusten ja tarinoiden vaihtamista eri kanavien ja välineiden kautta. Pohdittuani viestinnän laajuutta mielestäni viestintään sisältyy myös tarkoitukseton viestintä näistä kyseisistä elementeistä johtuen. Huomioiden viestinnän merkitys organisaatiossa niin mielestäni on todella oleellista hallita hyvät viestintäkanavat, jotta sidosryhmät voivat toimia sulavasti keskenään. Kuten luennolla mainittiin, viestintää on joka paikassa, joten emme voi mitenkään välttyä siltä.

Luennolla ja materiaaleissa ilmenee viestinnän eri tasot; dyadinen, pienryhmät, organisatorinen viestintä sekä massakommunikaatio. Dyadisella viestinnällä tarkoitetaan kahden henkilön välistä kommunikaatiota. Pienryhmillä käsitetään useamman henkilön välistä viestintätilannetta, josta voisin esimerkkinä käyttää työpaikassani muodostettujen tiimien tiimipalavereja. Osallistujia on siis kourallinen. Organisatorinen viestintä sisältää sisäisen- sekä ulkoisen viestintää. Sisäinen viestintä tarkoittaa organisaatiossa henkilöstölle tarkoitetusta viestinnästä. Ulkoinen viestintä on viestintää, jota firma tuottaa ulospäin esimerkiksi asiakkaalle. Massakommunikaatio, kuten termistä voi itsekin päätellä, että kyseinen viestintämetodi keskittyy suurille massoille. Esimerkiksi erilaisten teknologioiden kehittymisen myötä voimme järjestää kokouksia, joissa voi olla satoja osallistuja.

Käsitteenä valta tarkoittaa, että kyseisessä asemassa oleva henkilö voi toteuttaa omaa tahtoaan sosiaalisissa tilanteissa vastustuksesta huolimatta. Lähtökohtaisesti valta voi tarkoittaa pakottamista, mutta se voi olla positiivisempaa ja vähemmän mekaanista. Tähän liittyy ns. pehmeä vallankäyttö, joka tarkoittaa tekniikoita, jotka hyväksytään yhteisössä yksimielisesti, esimerkiksi liikennevalot. Mielestäni valtaa tutkiva koe, Milgramin tottelevaisuuskoe oli todella mielenkiintoinen lisä materiaaliin. Kokeen perusteella oli mielenkiintoista huomata miten valta vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja miten ihmiset reagoivat.