Luennon aiheena oli kulttuurien johtaminen sekä kestävä
johtaminen. Kulttuurilla tarkoitetaan tietoa, jota ihmiset käyttävät
tulkitakseen ympäröivää maailmaa erilaisten merkitysten kautta, jotka näkyvät
kielen, symbolien ja artefaktien muodossa. Kulttuureihin kuuluu normeja, jotka
ovat erilaisia ääneen sanomattomia oletuksia ja epävirallisia sääntöjä
Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan yritysten sisäisen
kulttuurin, normien ja arvojen muodostamaa kokonaisuutta. Organisaatiokulttuuriin
kuuluu erilaisia näkyviä ja näkymättömiä asioita, joista näkyvät asiat ovat
pelkkä jäävuoren huippu. Kulttuuri jaetaan Edgar H. Scheinin mallissa kolmeen
tasoon, joista ensimmäiseen tasoon kuuluvat artefaktit (fyysiset ominaisuudet
kuten arkkitehtuuri, kalusteet yms.). Toiseen tasoon kuuluvat ihmisten tai
ihmisryhmien kannattamat erilaiset tunneperäiset arvot ja uskomukset. Kolmas
taso muodostaa kulttuurin ytimen. Siihen kuuluvat perusolettamukset (tai
normit), jotka alitajuisesti muokkaavat arvoja ja artefakteja.
Nykyään työntekijät valitsevat työpaikkansa omien arvojensa
pohjalta kasvavissa määrin, ja työyhteisön toimimisen kannalta on tärkeää ett‰
työntekijän ja yrityksen arvot kohtaavat. Rekrytointivaiheessa pitääkin mietti‰
rekrytoidaanko työtehtävään pätevin vai sopivin työntekijä. Tämän takia
olisikin tärkeää, että organisaatiokulttuuri olisi mahdollisimman näkyvää,
jotta hakijoista voitaisiin aina valita se paras. Usein yhteensopivuus
kuitenkin ratkeaa vasta työsuhteen alettua. Organisaatiokulttuuria voidaan
tehdä näkyvämmäksi erilaisten virallisten ja epävirallisten viestinnän väylien
kautta. Menestyviä yrityksiä usein yhdistääkin selkeä käsitys omista
vahvuuksista, tavoitteista ja arvoista.
Kulttuurilla on erilaisia näkökulmia, joita ovat esimerkiksi
yhdentymisnäkökulma, erottamisnäkökulma ja pirstaleisuus. Yhdentymisnäkökulmassa
on olemassa yksi vahva ja yleisesti hyväksytty kulttuuri, jossa vallitsee laaja
yksimielisyys hyväksytyistä arvoista. Yhdentynyt kulttuuri johtaa
suorituskykyyn. Mielestäni tämä näkökulma kuulostaa suuremmassa mittakaavassa
utopialta. Yritysmaailmassa se saattaa toimia pienemmissä, muutaman hengen
yrityksissä. Erottamisnäkökulmassa on useampi kuin yksi kulttuuri ja kulttuurit
vaihtelevat. Erottamisnäkökulmassa alakulttuureista voi ajan kuluessa tulla
laillisia valtakulttuureja. Tämä näkökulma mielestäni toteutuu valtioiden
tasolla ja suurissa, monikansallisissa yrityksissä. Pirstaleisuudessa
kulttuurit ovat nimensä mukaisesti pirstaleisia, epävakaita ja tilapäisiä.
Pirstaleisuudessa kulttuurien tutkiminen vaatii syvähaastatteluja, osallistuvaa
havainnointia ja yksityiskohtaisia tapaustutkimuksia. Tälläistä lienee
havaittavissa huonosti johdetuissa, olemattoman identiteetin omaavissa
yrityksissä. Itselleni yllämainitut kulttuurinäkökulmat olivat uusia asioita.
Etiikka pohtii oikeaa ja väärää. Yritysmaailmassa etiikka on
kova keskustelun aihe. Esimerkiksi Milton Friedmanin näkökulman mukaan
yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, mikä ei mielestäni
ole täysin väärin. Mielestäni voitontavoittelun maksimointi on täysin OK niin
kauan kun se ei tapahdu ympäristön tai muiden ihmisten kustannuksella.
Esimerkiksi Volkswagenin päästöhuijaukset tai sademetsien tuhoaminen ovat
mielestäni tuomittavia tekoja. Hyvällä etiikalla on mahdollista myös ansaita,
mitä ei liian usein näe. Hyvät toimintatavat ovat yrityksille hyvää
markkinointia, mikä voi johtaa suurempiin voittoihin. On sääli huomata, että
kokonaisvaltaisesti pyritään siirtymään kohti kestävää ja ns. "vihreää"
tulevaisuutta, mutta suuret organisaatiot polkevat kehitystä porsaanrei'illä
mm. siirtämällä toimintaa valtioihin, joissa päästörajoitukset ovat
olemattomat.
Aihe on mielenkiintoinen ja sitä opiskellessa tuli opittua
monta uutta asiaa. Aiemmin en ole esimerkiksi osannut ottaa brändin merkitystä
huomioon muuten kuin asiakkaan näkökulmasta. Selvisi että sillä on myös suuri
merkitys yrityksen yleisen hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta. Kulttuureista
tuli myös opittua hieman "teoriaa" - asia jota olen aina pitänyt
hieman itsestäänselvyytenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.