HRJ eli Henkilöresurssien johtaminen

Luennon aiheena oli henkilöresurssien-  ja ryhmien johtaminen. Itsessään teoria henkilöjohtamisesta on saanut alkunsa 1980-luvulla, jonka keskeisinä tehtävinä on kehittäminen, rekrytointi, valinta ja säilyttäminen.  Rekrytointi viittaa prosessiin ja käytäntöön, joilla houkutellaan organisaatiota kiinnostavat osaajat töihin. Rekrytoinnin rinnalla kulkee valinta, jolla tarkoitetaan työkaluja, metodeja ja kriteereitä, joilla ihmiset valitaan kyseisiin asemiin. Rekrytoinnin ja valinnan jälkeen tulee säilyttäminen, joka kiteytetään käytäntöihin ja prosesseihin, joiden tarkoitus on pitää osaavat henkilöt organisaation sisällä. Tämän jälkeen tulee kehittäminen, jolla tarkoitetaan menettelytapoja ja prosessia, jolla pyritään edistämään organisaation työntekijöiden osaamista ja kykyä edetä omalla uralla ja työtehtävissä.

Omakohtaisia kokemuksia HRJ:n toiminnasta itselläni ei hirveästi ole, mutta kyseiset ydintekijät tulevat ilmi nykyisessä työpaikassani selkeästi. Aikaisemmin en ollut tietoinen tällaisista ydintekijöistä, mutta mietittyäni kokonaiskuvaa nykyisestä työpaikastani, jokainen kyseisistä kohdista on tullut ilmi jollain muotoa. Erityisesti säilyttäminen ja kehittäminen ilmenee useasti mm. virkistäjäisten, etujen, mahdollisten kurssien, koulutuksien ynnä muiden muodossa.

Henkilöstöresurssien johtamisessa Douglas McGregor (1960) on määritellyt teoriat X ja Y. Teorioiden ideana on kuvata johtajan erilaisia ajattelutapoja, joilla määritellään työntekijää ja hänen motivaatiota. Ensisilmäyksellä kyseiset teoriat vaikuttivat ääripäätyihin viedyistä mielipiteistä, mutta tarkemmin ajateltuna esimerkiksi X -teorian käsitykset; Työ on luonnostaan vastenmielistä useimmille ihmisille ja useimmilla ihmisillä ei ole halua päästä eteenpäin, heillä on vain vähän itsetuntoa ja he haluavat tulla johdetuiksi, voivat hyvinkin olla osuvia joidenkin ihmisten kohdalle. Teoriat herättävät kuitenkin itselleni kysymyksen, että jos teet työtä josta et nauti ja joka ei tunnu ollenkaan siltä mitä haluat tehdä, etkö automaattisesti kategorioidu teorian X henkilöksi. Teoriat kuitenkin keskittyvät näkemään asian henkilöstöresurssien johtamisen näkökulmasta, eikä yksittäisten henkilöiden. 

Tasa-arvo ja moninaisuus

Keskeisinä käsitteinä aiheessa on moninaisuus, jolla tarkoitetaan ihmisten monipuoleisuutta liittyen sukupuoleen, uskontoon, kieleen ja niin edelleen. Toisena keskeisenä käsitteenä on tasa-arvo, joka ymmärretään yksinkertaisesti siten, että jokainen on saman arvoinen riippumatta kulttuurista, sukupuolesta iästä tai muusta vastaavasta tekijästä. Luennolla pohdittiin miesten ja naisten palkkaeroja ja esimerkkinä Finlaysonin kampanjaa, jossa naiset maksavat euron ostoksesta 0,83 euroa. Mielestäni kyseinen kampanja on typerä pohjautuen esimerkiksi Korn Ferry Hey Groupin tuottamaan tutkimukseen, jossa analysoitiin 8 miljoonaa palkansaajaa 33 eri maasta. Tutkimuksen mukaan vastoin yleistä käsitystä samasta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi Suomen näkökulmasta tilanne on yksi parhaimmista, eikä varsinaista ”palkka-eroa” ole ollenkaan.

Kuten luentomateriaaleissa kerrottaan, että tietyillä aloilla on selkeästi enemmän joko miehiä tai naisia ja naisten kokonaisansiot ovat voin 80% miesten kokonaisansioista. Itselläni herää useita ajatuksia asiaan liittyen muun muassa millä laskentakaavalla kyseinen 80% kokonaisansio naisille on laskettu? Onko kaavassa huomioitu esimerkiksi suoritettavia työmääriä verrattavissa palkkaan vai katsotaanko vain samassa asemassa olevan miehen ja naisen kokonaisansiot ja lasketaan erotus. Mielestäni kyseiseen asiaan vaikuttaa huomattavasti lukemattomat muut tekijät, joita surullisen usein huomioidaan kyseisisä tilastoja tehdessä. Työalojen sukupuolijakaumaan ei mielestäni voi vaikuttaa. Kuten yliopistossa Tietojenkäsittelytiede on aina ollut miespainotteinen opintoala. Ongelma johtuu mielestäni käsityksistä ja ennakkoluuloista tiettyjä aloja kohtaan. Muutosta on kuitenkin havaittavissa, koska vastaaville aloille hakee vuosittain mielestäni enemmän ja enemmän myös naisia, mikä tasoittaa sukupuolijakaumaa aloittain.  Kuten luentomateriaaleissa mainintaan stereotypiat ovat vaikuttava erityisesti tässä yhteydessä. 

Mielestäni sukupuolijakaumat ja palkka-tasot ovat erityisen hankalia hahmottaa kokonaisuudessaan, koska kyseiset asiat sisältävät niin monta tekijää, jotka vaikuttavat kokonaiskuvaan. Asiaa voi katsoa todella monesta näkökulmasta ja käytännössä on hankala hahmottaa mitkä tekijät yleisesti asiaan vaikuttavat.