Innovaatioiden ja muutosten johtaminen

Innovaatioiden ja muutosten johtaminen

Luennon teemana oli tarkastella johtamista innovaatioiden ja muutosten näkökulmasta. Käsitteenä aihe on itselleni mielenkiintoinen, koska prosessien tarkoituksena on keksiä ja siirtyä kohti jotain uutta. Innovatiivinen johtaminen kuuluukin yhdeksi yritysten pääprosesseiksi, jonka myötä johtajan rooli on tässä tapauksessa suuri. Vaikka innovaatioprosessin johtajalta odotetaan niin sanottujen ”päälinjojen” vetämistä, niin kuitenkin prosessin kokonaisuus on yrityksen tehtävänä yhtenäisenä kokonaisuutena. Johtajan tarkoitus onkin kannustaa antaa kimmokkeita alaisille uusien innovaatioiden kehittämiseen. Idea on pitää työilmapiiri joustavana ja luovana, jolloin työ ei muutu vuosia kestäväksi rutiiniksi. Innovaatioiden kehittäminen kehittää työilmapiiriä ja auttaa organisaatiota kehittymään edelleen. Hyvässä organisaatiossa mielestäni onkin avoin ilmapiiri ja varteenotettavat kehitysideat otetaan mielellään vastaan ja ideoita käsitellään jatkuvasti. Henkilökohtaisesti olen törmännyt organisaatioihin, jossa kyseinen prosessi on todella jäykkää ja ns. ”perusduunareiden” oikeasti jopa todella hyviä ideoita ei välttämättä viedä eteenpäin. Mielestäni kyseinen ajatusmalli on täysin väärä, koska parhaimmat ideat tulevat henkilöiltä, jotka konkreettisesti tekevät erillisiä tiettyjä työtehtäviä päivästä toiseen. Tämän myötä kun organisaatiossa huomioidaan kyseisten työntekijöiden ideat, koko prosessi voisi tämän myötä nopeutua ja viedä koko organisaation toimintaa eteenpäin. Muutoksella tarkoitetaan innovaatioiden jälkeen tapahtuvaa muutosta pisteestä A pisteeseen B. Luennolla ja materiaaleissa pohdittiinkin ajatusta, että voiko muutosta hallita ja johtaa. Mielestäni kyseiseen kysymykseen on yksinkertainen vastaus; kyllä voi. Muutos käsitetään siirtymisenä nykypäivän tilasta johonkin uuteen. Useilla organisaatioilla on tarve muuttua jatkuvasti kilpailijoiden ja markkinoiden muutoksen takia. Monet tekijät vaikuttavat yleisesti muutokseen ja useat yritykset käsittelevät jatkuvasti muutosta.

Organisaation kannalta on oleellista, että työyhteisö tietää innovatiivisuuden tärkeyden ja miten innovaatiot vaikuttavat työntekijöihin ja miksi sitä kokonaisuudessa tarvitaan. Käsitteenä innovaatio tarkoittaa uutta prosessia, tuotetta tai palvelua jolla saadaan parannusta nykyiseen toimintamalliin. Tarkoituksena onkin saada ympäristö, joka toimii mahdollisimman tehokkaasti. Innovaation erilaisia tyyppejä on; tuote/palvelu-, prosessi-, markkinointi-, johtamis- ja sosiaalinen innovaatio.  Kokonaisuudessa onkin huomioitava ettei innovaatiot kosketa pelkästään teknologisia innovaatioita vaan koko kirjoa organisaatiorakenteessa. Sidosryhmien rooli onkin kokoajan kasvava, jolla tarkoitetaan eri osapuolien ottamista mukaan innovatiiviseen ajatteluun. Tähän lukeutuu mm. työntekijät, asiakkaat ja yhteistyökumppanit ja niin edelleen. Mielestäni tärkeää onkin huomioida esimerkiksi asiakkaiden ajatukset, koska ulkopuolisten tuominen mukaan ajatteluprosessiin tuo erilaisia näkökulmia halutun tuotteen tai palvelun toteuttamiseksi.

Innovaatiojohtamisella tarkoitetaan, ettei ole pelkästään johtamista ideasta innovaatioksi-prosessijohtamiseksi. Innovaatiojohtamisella käsitetään kokonaisuudessaan ihmisten-, resurssien-, rahoituksen-, verkoston johtamista, sekä strategista visiointia kokonaisuudessa oppimista organisaation kanssa. Johtajan tulee osata huomioida varteen otettavat ideat ja ajaa prosessia eteenpäin kokonaisuudessaan, eikä pelkästään ideasta prosessiksi. Johtajan roolina on tuoda tarve idealle ja huolehtia koko prosessin toimivuudesta. Johtajan rooli on monipuolinen ja vaatii myös kannustavuutta alaisille, joita esimerkiksi niin sanotut ”porkkanat” mahdollisesti voisivat olla. Tällä tarkoitetaan, että kannustetaan alaisia ideoimaan ja hyvistä ideoista palkitaan.

Muutos käsittelee kaikkea siirtymistä tilasta toiseen. Kuten luentomateriaaleissa sanotaan, organisaation toimintaympäristö on dynaaminen ja muuttuva, jolla tarkoitetaan, että muutokset ovat välttämättömiä ulkoisten syiden takia. Muutoksella ajetaan organisaatio haluttuun suuntaan ja pyritään ylläpitämään haluttuja strategiamalleja. Muutosjohtamisella tarkoitetaan tapaa hallita ja kontroloida muutosta ja viedä sitä eteenpäin. Johtamisen näkökulmasta ei ole kuitenkaan olemassa täydellistä muutoksen hallintaa, vaan prosessi perustuu johdon näkemyksiin priorisoinnissa ja muutoksen sykleissä. Kuten aikaisemmin mainitsin mielestäni oleellista on sisäistää muutoksen prosessin ja rikkoa kokonaisuus sykleihin, jolloin tiettyjä pätkiä muutoksessa voidaan hallita paremmin. Näin ollen saadaan keskitettyä fokus tiettyjen muutoksen vaiheiden suorittamiseen, jotka ovat elintärkeitä kokonaisuuden kannalta. Näin mielestäni saadaan aikaan toimiva muutos. Muutostyyppejä luennolla ja materiaaleissa tuli ilmi ponnisteluperustaiset muutokset, joilla käsitetään elinkaari ja dialektinen käsittely. Toisena tyyppinä ilmeni visioperustaiset, joilla käsitetään evolutionaarinen ja teleologinen muutos. Evolutionaarisessa mallissa prosessi siirretään asteittain eteenpäin ja jaotellaan eri lohkoihin. Teleologisessa mallissa toiminta pyörii syklinä, jolloin asetetaan tavoitteet, toteutetaan, arvioidaan, luodaan uudet tavoitteet ja sykli alkaa tämän myötä alusta. Käsityksenä dialektinen malli sisältää ristiriitoja eriävien kantojen välillä päättyen yhdistettyihin kantoihin. Tämän myötä yhdistetty kanta on seuraava sykli toisessa alkukannassa. Kokonaisuudessaan suunniteltu muutos voidaan toteuttaa rationaalisella tavalla ja vaikka yleisesti muutos on ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa, tulee organisaation mukautua nopeasti, jotta saadaan ylläpidettyä vakautta.

Yleisesti ottaen innovaatioiden ja muutoksen johtaminen on henkilökohtaisesti todella mielenkiintoinen aihepiiri. Kyseiset aihepiirit sisältää tarpeen ideoida ja hakea tasapainoa jatkuvien muutosten välillä. Mielestäni kyseiset käsitteet ovat keskeinen osa jokaista organisaatiota ja niiden huomioonottaminen on yksi tärkeimmistä prosesseista. Kyseisillä johtamisen tyypeillä pidetään koko kokonaisuus oikeassa suunnassa ja tuodaan lisää uutta ja tehokasta sisältöä organisaatioon.